YHTEYDET:
PUHELIN  
    p.0400 869269 
    varmimmin iltaisin.

    OSOITE / KARTTA
    Idänpääntie 6
   13210 HÄMEENLINNA


 SÄHKÖPOSTI  
mail(ät)stonegallery.fi
Ajankohtaista
Etusivu
Kiviharrastuksen alku
Näyttely- ja esitystila
Paikan historiaa
Toimintaa
Stone Gallery tarjoaa
Palautteesi
Kuvagalleria
Linkit

Päivitys 19.9.2017


kavijalaskuri

© Stone Gallery Lunnikivi   1998 - 2017

Näyttelypaikan historiaa

Stone Gallery Lunnikivi sijaitsee historiallisesti merkittävässä kulttuurimiljöössä Katumajärven rannalla lähellä Hämeenlinnan keskustaa.

Gallerian pihalla on alkuperäisellä paikallaan kuplavolkkarin kokoinen Aunelan uhrikivi. Uhrikiven ovat paikalleen siirtäneet jääkaudet. Graniittisen kovan kiven voimakkaasti pyöristyneistä muodoista voidaan päätellä kiven kulkeutumismatkan olleen pitkä. Kivi on toiminut muinaisena uhrauspaikkana, jolla suomalaiset ovat jumaliaan lepyttäneet. Ikiaikaisessa uhrilehdossa sijaitsevaan kiveen ovat esi-isämme kovertaneet 53 pientä kuppia, joihin he ovat osan sadostaan laittaneet.


Ruotsin vallan aikana, ajanlaskumme mukaan toisen vuosituhannen alussa Suomeen tehtiin ristiretkiä, joilla pakanauskontoja tunnustavat suomalaiset pakkokäännytettiin ottamaan kristillinen kaste vastaan. Kuoleman uhalla vanhat jumalansa hylkäämään joutuneet suomalaiset katuivat kääntymystään ja pesivät kasteensa pois pihapiirissä sijaitsevassa Katumajärven rannassa. Tämän jälkeen he jälleen uhrasivat jumalilleen uhrikivellä. Katumajärven nimi onkin peräisin näiltä ajoilta.


Toisella puolella pihaa on jälkiä luultavasti 1700-luvulta peräisin olevasta kivijalkakivilouhoksesta. Seudulla on niukalti paljasta kalliota,joten suuri osa irtonaisesta kivimateriaalista on käytetty aiempina vuosisatoina talojen perustuksiin.

Lohkareissa on yhä nähtävissä käsipelillä kvartsihiekan ja puukepin avulla hierrettyjä koloja. Niissä syksyisin ja keväisin vettä jäädyttämällä saatiin lohkottua kappaleita kivijalkakiviksi. Lopullinen lohjenneen kappaleen irrottaminen tapahtui taottuja rautakiiloja reikiin lyömällä. Työ oli hidasta, mutta ehkäpä entisaikojen ihmisillä oli elämänmeno muutenkin rauhallisempaa. Irrotetut lohkareet kuljetettiin talvisin hevospelillä ja kelkalla sinne missä niitä tarvittiin.


1900-luvulle tultaessa Julius Konstantin Lundqvist perusti tontille Suomen ensimmäisen jalostuskanalan ja tilan nimeksi tuli Tiparanta. Ensimmäiset rakennukset ovat peräisin 1920-luvulta. Alla on kuvattuna Suomen ja samalla maailman ensimmäinen kolmen A:n laatuluokituksen saanut kana, nimeltään Martta. Kuvauspäivä on heinäkuun ensimmäinen vuonna 1933.

Toisen maailmansodan jälkeen tilanhoitoa jatkoi J. K. Lundqvistin poika Eero. Sukunimi käännettiin tuolloin vallinneen suomalaistumissuuntauksen mukaisesti äänneasultaan samankuuloiseksi Lunnikiveksi. Nimi on ainutlaatuinen; kaikki Lunnikivet ovat samaa perhettä.

1956 tilaa laajennettiin rakentamalla uusi poikaskanala, jossa enimmillään kasvoi yli 7000 untuvikkoa eli kananpoikasta. Untuvikko on yksi J.K. Lunnikiven suomenkieleen tuomista sanoista, joista monet ovat jääneet elämään kanatalouteen ja arkikieleenkin.


Jalostuskanalatoiminta loppui 1980-luvun puolivälissä Eeron siirtyessä eläkkeelle. Poikaskanala oli lähes kymmenen vuotta pelkkänä varastotilana ennenkuin 1993 Eeron poika Pekka Lunnikivi muutti takaisin lapsuudenkotiinsa perheineen ja Stone Gallery Lunnikiven rakennus tiloihin alkoi.



21. vuosisadalle siiryttäessä Stone Gallery Lunnikivi jatkaa paikan pitkää historiaa tulevaisuutta rakentamalla. Näyttelyihin tutustumisen yhteydessä voidaan järjestää myös alueen monia historiallisia tapahtumia valottava esitys.

© Stone Gallery Lunnikivi   1998 - 2017